pääbanneri

Yksilaippaisen ja kaksilaippaisen paine-eromittarin käyttöönotto

Teollisuustuotannon ja -valmistuksen prosessissa jotkut mitatuista säiliöistä ovat helposti kiteytyviä, erittäin viskooseja, erittäin syövyttäviä ja helposti jähmettyviä. Näissä tilanteissa käytetään usein yksi- ja kaksilaippaisia ​​paine-erolähettimiä. , Kuten: säiliöt, tornit, kattilat ja koksaamojen säiliöt; nestemäiset varastosäiliöt haihdutusyksiköiden tuotantoon, nestemäiset varastosäiliöt rikinpoisto- ja denitrifikaatiolaitoksiin. Sekä yksi- että kaksilaippaisilla veljeksillä on monia sovelluksia, mutta ne eroavat toisistaan ​​avoimen ja suljetun säiliön välillä. Yksilaippaiset avoimet säiliöt voivat olla suljettuja säiliöitä, kun taas kaksilaippaiset säiliöt ovat suljetumpia käyttäjille.

Yksilaippaisen painelähettimen periaate, joka mittaa nestepinnan tasoa

Yksilaippainen painelähetin suorittaa pinnankorkeuden muuntamisen mittaamalla avoimen säiliön tiheyttä, avointen säiliöiden pinnankorkeuden mittaus
Avoimen säiliön nestepinnan korkeutta mitattaessa lähetin asennetaan säiliön pohjan lähelle mittaamaan säiliön yläpuolella olevan nestepinnan korkeutta vastaavaa painetta. Kuten kuvassa 1-1 on esitetty.
Säiliön nestepinnan paine on kytketty lähettimen korkeapainepuolelle ja matalapainepuoli on avoin ilmakehään.
Jos mitatun nestepinnan muutosalueen alin nestepinta on lähettimen asennuspaikan yläpuolella, lähettimen on suoritettava positiivinen migraatio.

Kuva 1-1 Esimerkki nesteen mittaamisesta avoimessa astiassa

Olkoon X mitattavan nestepinnan alimman ja ylimmän pinnan välinen pystysuora etäisyys, X = 3175 mm.
Y on lähettimen paineliitännän ja alimman nestepinnan välinen pystysuora etäisyys, y = 635 mm. ρ on nesteen tiheys, ρ = 1.
h on nestepatsaan X tuottama suurin paine, kPa.
e on nestepatsaan Y tuottama paine kPa:na.
1mH2O=9,80665Pa (sama alla)
Mittausalue on e:stä e+h:han, joten: h=X·ρ=3175×1=3175 mmH2O=31,14 kPa
e = y·ρ = 635 × 1 = 635 mmH2O = 6,23 KPa
Eli lähettimen mittausalue on 6,23 kPa~37,37 kPa
Lyhyesti sanottuna mittaamme itse asiassa nestepinnan korkeuden:
Nesteen pinnan korkeus H=(P1-P0)/(ρ*g)+D/(ρ*g);
Huomautus: P0 on vallitseva ilmanpaine;
P1 on korkeapainepuolen mittauspaineen arvo;
D on nollasiirtymän määrä.

Kaksoislaippapainelähettimen periaate, joka mittaa nestepinnan tasoa

Kaksoislaippainen painelähetin suorittaa pinnankorkeuden muunnoksen mittaamalla suljetun säiliön tiheyttä: Kuiva impulssiliitäntä
Jos nestepinnan yläpuolella oleva kaasu ei tiivisty, lähettimen matalapainepuolella oleva liitosputki pysyy kuivana. Tätä tilannetta kutsutaan dry pilot -liitännäksi. Lähettimen mittausalue määritetään samalla tavalla kuin nestepinnan korkeudella avoimessa astiassa. (Katso kuva 1-2).

Jos nesteen päällä oleva kaasu tiivistyy, nestettä kertyy vähitellen lähettimen matalapainepuolen paineenohjausputkeen, mikä aiheuttaa mittausvirheitä. Tämän virheen poistamiseksi esitäytä lähettimen matalapainepuolen paineenohjausputki tietyllä nesteellä. Tätä tilannetta kutsutaan märkäpaineenohjausliitännäksi.
Yllä olevassa tilanteessa lähettimen matalapainepuolella on painepää, joten negatiivinen migraatio on suoritettava (katso kuva 1-2).

Kuva 1-2 Esimerkki nesteen mittaamisesta suljetussa astiassa

Olkoon X mitattavan nestepinnan alimman ja ylimmän pinnan välinen pystysuora etäisyys, X = 2450 mm. Y on lähettimen paineaukon ja alimman nestepinnan välinen pystysuora etäisyys, Y = 635 mm.
Z on etäisyys nesteellä täytetyn paineenohjausputken yläreunasta lähettimen perusviivaan, Z = 3800 mm,
ρ1 on nesteen tiheys, ρ1=1.
ρ2 on matalapainepuolen putken täyttönesteen tiheys, ρ1=1.
h on testattavan nestepatsaan X tuottama suurin painepää kPa:na.
e on testattavan nestepatsaan Y tuottama suurin painepää kPa:na.
s on pakatun nestepatsaan Z tuottama paine kPa:na.
Mittausalue on (es) - (h+es), joten
h=X·ρ1=2540×1 =2540 mmH2O =24,9 kPa
e=Y·ρ1=635×1=635 mmH2O = 6,23 kPa
s=Z·ρ²=3800×1=3800 mmH₂O=37,27 kPa
Joten: es=6,23-37,27=-31,04 kPa
h+e-s=24,91+6,23-37,27=-6,13 KPa
Huomautus: Lyhyesti sanottuna mittaamme nestepinnan korkeuden: nestepinnan korkeus H=(P1-PX)/(ρ*g)+D/(ρ*g);
Huomautus: PX mittaa matalapainepuolen paineen arvoa;
P1 on korkeapainepuolen mittauspaineen arvo;
D on nollasiirtymän määrä.

Asennusohjeet
Yhden laipan asennus on tärkeää
1. Kun avoimien säiliöiden nestepinnan mittaamiseen käytetään yksilaippaista eristyskalvolähetintä, matalapainepuolen rajapinnan L-puolen tulee olla avoin ilmakehään.
2. Suljetussa nestesäiliössä nestesäiliön painetta ohjaavan paineenohjausputken tulee olla matalapainepuolen rajapinnan L-puolella. Se määrittää säiliön vertailupaineen. Lisäksi L-puolen tyhjennysventtiili on aina irrotettava, jotta kondenssivesi L-puolen kammiossa tyhjenee, muuten se aiheuttaa virheitä nestepinnan mittauksessa.
3. Lähetin voidaan kytkeä korkeapainepuolen laippa-asennukseen kuvan 1-3 mukaisesti. Säiliön puolella oleva laippa on yleensä liikkuva laippa, joka on kiinteä ja voidaan hitsata yhdellä napsautuksella, mikä on kätevää paikan päällä tapahtuvassa asennuksessa.

Kuva 1-3 Laippatyyppisen nestepinnan lähettimen asennusesimerkki

1) Nestesäiliön nestepinnan tasoa mitattaessa alin nestepinnan taso (nollapiste) tulee asettaa vähintään 50 mm:n etäisyydelle korkeapainepuolen kalvotiivisteen keskikohdasta. Kuva 1-4:

Kuva 1-4 Nestesäiliön asennusesimerkki

2) Asenna laippakalvo säiliön korkeapaine- (H) ja matalapaine- (L) puolelle lähettimen ja anturin tarran mukaisesti.
3) Ympäristön lämpötilaeron vaikutuksen vähentämiseksi korkeapainepuolen kapillaariputket voidaan sitoa yhteen ja kiinnittää tuulen ja tärinän vaikutuksen estämiseksi (superpitkän osan kapillaariputket tulee rullata yhteen ja kiinnittää).
4) Asennuksen aikana pyri välttämään tiivistenesteen painehäviötä kalvotiivisteessä niin paljon kuin mahdollista.
5) Lähettimen runko tulee asentaa yli 600 mm:n etäisyydelle korkeapainepuolen etälaippakalvotiivisteen asennusosasta, jotta kapillaaritiivisteen nesteen painehäviö kohdistuu lähettimen runkoon mahdollisimman paljon.

6) Jos sitä ei voida asentaa 600 mm tai enemmän laippakalvotiivisteen asennusosan alapuolelle asennusolosuhteiden rajoitusten vuoksi. Tai jos lähettimen runko voidaan objektiivisista syistä asentaa vain laippatiivisteen asennusosan yläpuolelle, sen asennusasennon on luonnollisesti oltava seuraavan laskentakaavan mukainen.

1) h: erillislaippa-kalvotiivisteen asennusosan ja lähettimen rungon välinen korkeus (mm);
① Kun h ≤ 0, lähettimen runko tulee asentaa laippakalvotiivisteen asennusosan alapuolelle, korkeudelle h (mm).
②Kun h > 0, lähettimen runko tulee asentaa laippakalvotiivisteen asennusosan yläpuolelle, arvon h (mm) alapuolelle.
2) P: Nestesäiliön sisäpaine (Pa abs);
3) P0: Lähettimen rungon käyttämän paineen alaraja;
4) Ympäristön lämpötila: -10–50 ℃.

 


Julkaisun aika: 15.12.2021